Sikadysenteria

Aiheuttaja:

  • bakteeri Brachyspira (ent. Serpulina, ent. Treponema) hyodysenteriae
  • tunnetaan useita eri serotyyppejä
  • samassa Brachyspira-suvussa myös muita, mahdollisesti ripulia aiheuttavia lajeja kuten B. pilosicoli ja B. intermedia

 

Esiintyvyys:

  • tautia esiintyy yleisesti sikatalousmaissa kaikkialla maailmassa
  • tauti voi aiheuttaa sian lisäksi oireita marsuilla, hiirillä ja untuvikoilla
  • taudin kantajina voivat toimia em. lisäksi koirat, linnut, kärpäset tai rotat

 

Leviäminen:

  • tauti tarttuu eläimeen bakteeria sisältävän ulosteen välityksellä
  • eläin voi toimia taudin kantajana ilman oireita tai sairastumisen jälkeen vähintään 70 vrk
  • tauti voi levitä ihmisen mukana likaisissa saappaissa tai työvälineissä tai likaisten kuljetusautojen mukana
  • tartunta voi levitä 90%:iin vieroitetuista porsaista ja kuolleisuus voi nousta 30%
  • bakteeri säilyy hyvin lietelannassa; sen on todettu säilyvän 60 vrk 5°C:ssa ja 7 vrk 25°C:ssa
  • maaperässä bakteerin on todettu säilyvän 18 vrk 4°C:ssa
  • säilyy pH-alueella 4-10

 

Itämisaika:

  • voi vaihdella mutta tavallisesti 10-14 vrk

 

Aiheuttaa:

  • ripulin tavallisesti 15-70 kg:n painoisilla sioilla, mutta muunkin ikäiset eläimet voivat sairastua. Riskiryhmässä ovat myös ulkona pidetyt emakot
  • kroonisessa muodossa tauti voi olla oireeton

 

Oireet:

  • tauti alkaa usein keltaisella – harmaalla löysällä ulosteella, joka myöhemmin muuttuu limaiseksi. Ripuliulosteessa on myös usein mukana verta.
  • ripuliin voi liittyä kuumeilua (40-40,5°C) ja mahakipuja (eläin seisoo selkä köyryssä ja potkii mahaansa)
  • taudin edetessä eläin kuivuu, ja se voi kuolla nestehukkaan
  • kroonisessa muodossa eläin laihtuu
  • pikkuporsailla tauti aiheuttaa limaisen ripulin, johon ei yleensä liity verisyyttä
  • rääpäleporsaiden määrä kasvaa

 

Hoito:

  • sairastuneet eläimet hoidetaan antibiootein (suositus tiamuliini, vaihtoehtoisesti tylosiini tai linkomysiini herkkyysmäärityksen perusteella)
  • taudin saneeraus

 

Diagnoosi:

  • tyypillinen taudinkuva varmistetaan näytteenotolla (topsitikuilla erityiselatusainekuljetusputkiin – eläinlääkäri ottaa) joko elävistä eläimistä tai raadonavauksessa

 

Taloudellinen merkitys:

  • tappioita syntyy kuolleisuudesta, kasvun hidastumisesta, rehun käyttökyvyn heikkenemisestä ja lääkityksistä

 

Ehkäisy:

  • ostoeläimille karanteeni
  • tautisulku sikalaan, ettei taudinaiheuttaja kulje sikalan sisälle saappaissa
  • vierailijoille sikalan omat suojavarusteet
  • lastaustila lähteville eläimille
  • jyrsijöiden torjunta, koska ne voivat levittää tautia
  • kertatäyttöisyys osastoissa
  • lietekanavien ylitäyttymisen estäminen ja säännöllinen tyhjentäminen erien välillä

 

Vastustus:

  • elinkeino vastustaa tautia ja se on mukana yhtenä tautina teurastamoiden ryhmävakuutuksissa
  • mikäli tilalle tulee dysenteria, tauti saneerataan
  • saneeraukseen kuuluu eläintiheyden vähentäminen, tilalle jäävien eläinten lääkitseminen, puhdistus- ja desinfektiotoimenpiteet sikalassa ja sikalan ympäristössä, jyrsijöiden hävittäminen sekä lannan käsittely tilakohtaisen saneeraussuunnitelman mukaisesti.
© ETT ry