Clostridium perfringens tyyppi C –ripuli eli pikkuporsaiden veriripuli

Aiheuttaja:

  • bakteeri Clostridium perfringens tyyppi C

 

Esiintyvyys:

  • tautia diagnostisoidaan muutama uusi tapaus vuosittain emakoita pitävissä sikaloissa
  • tautia esiintyy yleisesti sikatalousmaissa
  • esiintyy myös siipikarjalla, karitsoilla ja vasikoilla

 

Leviäminen:

  • suolistobakteeri, leviää elävien eläinten ja ulosteen välityksellä
  • myös oireettomat siat voivat toimia taudin levittäjinä
  • voi säilyä maaperässä ainakin vuoden

 

Itämisaika:

  • tartunnan tultua sikalaan voi olla ensin muutama oireeton porsiminen ennen taudin puhkeamista yksittäisessä pahnueessa, minkä jälkeen voi taas olla muutamia oireettomia porsimisia ennen taudin yleistymistä

 

Aiheuttaa:

  • pikkuporsaiden kuolioisen ohutsuolitulehduksen
  • bakteerin erittämä toksiini aiheuttaa porsaan suolistossa suolinukan ja sen alaisen kudoksen tuhoutumista

 

Oireet:

  • vetisestä veriseen vaihteleva ripuli pikkuporsailla, jotka ovat tyypillisesti iältään kahdesta vuorokaudesta viikkoon
  • korkea kuolleisuus sairastuneessa pahnueessa, voi tappaa koko pahnueen
  • voi tappaa porsaat myös ennen ripulin ilmenemistä

 

Hoito:

  • taudin puhjettua tilalla vastasyntyneet porsaat lääkitään ennaltaehkäisevästi antibiootilla
  • jatkossa emakoiden rokottamisella, rokote saa aikaan ternimaitovasta-aineita bakteerin tuottamaa toksiinia vastaan

 

Taudin toteaminen:

  • pikkuporsaiden kuoleminen ripulioirein
  • tyypillinen raadonavauskuva
  • Clostridium perfringens tyyppi C -bakteerin osoittaminen porsaan suolistossa
  • tautivapautta valvotaan rokottamattomien tilojen oireettomuudella ja kuolleiden porsaiden lähettämisellä Eviraan tutkittavaksi Clostridium perfringens tyyppi C -bakteerin varalta

 

Vastustaminen:

  • erityistason tiloilla ei saa esiintyä veriripulia eivätkä tilat saa rokottaa tautia vastaan
  • uudistuseläinten hankinta erityistasolla olevilta tiloilta
  • sikalan tautisuojaus, lastaustilan ja tautisulun käyttäminen
© ETT ry