Paiseinen keuhkokalvontulehdus (App.)

Aiheuttaja:

• Bakteeri Actinobacillus pleuropneumoniae
• Bakteerilla 12 eri serotyyppiä, joiden esiintyminen ja taudinaiheutuskyky vaihtelee alue- ja sikalakohtaisesti. Suomessa yleisin serotyyppi 2.
• Bakteeri voi säilyä optimiolosuhteissa (40°C) 30 vuorokautta
• Herkkä desinfektioaineille

Esiintyvyys:

• Yleinen kaikkialla sikataloutta harjoittavissa maissa
• Actinobacillus pleuropneumoniae on sian taudinaiheuttaja, muut eläinlajit eivät ole olennaisia taudin kantajia muuten kuin korkeintaan bakteerin saastuttaman materiaalin levittäjinä

Leviäminen:

• Sika erittää bakteeria pääasiassa sieraineritteissään.
• Tauti leviää pääasiassa kärsäkontaktien ja ilmavirtojen välityksellä. Ilmavälitteinen tartunta ei ilmeisesti ole todennäköinen kuin muutaman kymmenen metrin matkalla.

Riskitekijät:

• Jatkuvatäyttöisyys ja eri ikäryhmien yhdistely > bakteeri jää kiertämään sikalassa edellisestä ikäryhmästä seuraavaan
• Sikalan huono hygienia ja heikko tautisuojaus
• Sikalan ylitäyttö
• Kylmyys ja veto
• Suuret lämpötilavaihtelut
• Huono ilmanlaatu sikalassa, kuten suuri pöly- ja ammoniakkipitoisuus hengitysilmassa ja kuiva sikalailma, jossa mikrobit ja pöly laskeutuvat hitaasti
• Altistavat mikrobit, kuten sirkovirus

Itämisaika:

• Tartunnan saanut sika voi sairastua muutaman tunnin - muutaman vuorokauden kuluessa
• Tartunnan leviäminen sikalassa riippuu sikalan olosuhteista ja bakteerikannan taudinaiheuttamiskyvystä

Tautimuodot:

• Taudilla eri muotoja:

1. Perakuutti: sika kuolee ilman edeltäviä oireita
2. Akuutti: kuumeinen ja hengitystieoireita aiheuttava sairaus
3. Subkliininen: ei näkyviä oireita

Oireet:

• Sairastuneen sian lämpö nousee 40°C:een, ruokahalu laskee ja hengitystieoireet alkavat, sika voi huohottaa ja oksentaa kivuliaan keuhkokalvontulehduksen takia. Osa sairastuneista voi kuolla.
• Ilman hoitoa ruokahalun palautuminen kestää pari viikkoa, lämpötilan palautuminen normaalitasolle useita vuorokausia ja hengitystieoireet pari viikkoa.
• Taudin vakavuusaste voi olla lievimmillään subkliininen, jolloin varsinaisia oireita ei ole näkyvissä, ja taudin esiintyminen sikalassa ilmenee teurasraporteissa keuhkokalvontulehdus –löydöksinä.

Vastustus:

• Ei virallisesti vastustettava eläintauti
• Sikavan erityistasolla olevilta sikaloilta edellytetään kliinistä App. -vapautta
• Tärkeimpänä vastustuskeinona riskitekijöiden karsiminen, erityisesti kertatäyttö
• Uusien serotyyppien saamiselta voi suojautua parhaiten hankkimalla uudistuseläimet aina samalta tilalta
• Rokotuksin voidaan pitää taudin oireet kurissa. Rokotusohjelman mukaan porsaat rokotetaan kahdesti emolta saadun passiivien vastustuskyvyn häviämisen jälkeen.
• Tanskassa App. -vapaita eläimiä on pyritty tuottamaan keisarinleikkauksen avulla SPF-ohjelman puitteissa
• Taudin lääkesaneerausta on kokeiltu Tanskassa, mutta onnistumisprosentti on ollut alhainen (noin 50 %) > nyt lääkesaneeraukset on kielletty lääkeresistenssin muodostumisriskin vuoksi.