Paiseinen keuhkokalvontulehdus (App.)
Aiheuttaja:
- Bakteeri Actinobacillus pleuropneumoniae
- Bakteerilla 12 eri serotyyppiä, joiden esiintyminen ja taudinaiheutuskyky vaihtelee alue- ja sikalakohtaisesti. Suomessa yleisin serotyyppi 2.
- Bakteeri voi säilyä optimiolosuhteissa (40°C) 30 vuorokautta
- Herkkä desinfektioaineille
Esiintyvyys:
- Yleinen kaikkialla sikataloutta harjoittavissa maissa
- Actinobacillus pleuropneumoniae on sian taudinaiheuttaja, muut eläinlajit eivät ole olennaisia taudin kantajia muuten kuin korkeintaan bakteerin saastuttaman materiaalin levittäjinä
Leviäminen:
- Sika erittää bakteeria pääasiassa sieraineritteissään.
- Tauti leviää pääasiassa kärsäkontaktien ja ilmavirtojen välityksellä. Ilmavälitteinen tartunta ei ilmeisesti ole todennäköinen kuin muutaman kymmenen metrin matkalla.
Riskitekijät:
- Jatkuvatäyttöisyys ja eri ikäryhmien yhdistely > bakteeri jää kiertämään sikalassa edellisestä ikäryhmästä seuraavaan
- Sikalan huono hygienia ja heikko tautisuojaus
- Sikalan ylitäyttö
- Kylmyys ja veto
- Suuret lämpötilavaihtelut
- Huono ilmanlaatu sikalassa, kuten suuri pöly- ja ammoniakkipitoisuus hengitysilmassa ja kuiva sikalailma, jossa mikrobit ja pöly laskeutuvat hitaasti
- Altistavat mikrobit, kuten sirkovirus
Itämisaika:
- Tartunnan saanut sika voi sairastua muutaman tunnin - muutaman vuorokauden kuluessa
- Tartunnan leviäminen sikalassa riippuu sikalan olosuhteista ja bakteerikannan taudinaiheuttamiskyvystä
Tautimuodot:
- Taudilla eri muotoja:
- Perakuutti: sika kuolee ilman edeltäviä oireita
- Akuutti: kuumeinen ja hengitystieoireita aiheuttava sairaus
- Subkliininen: ei näkyviä oireita
Oireet:
- Sairastuneen sian lämpö nousee 40°C:een, ruokahalu laskee ja hengitystieoireet alkavat, sika voi huohottaa ja oksentaa kivuliaan keuhkokalvontulehduksen takia. Osa sairastuneista voi kuolla.
- Ilman hoitoa ruokahalun palautuminen kestää pari viikkoa, lämpötilan palautuminen normaalitasolle useita vuorokausia ja hengitystieoireet pari viikkoa.
- Taudin vakavuusaste voi olla lievimmillään subkliininen, jolloin varsinaisia oireita ei ole näkyvissä, ja taudin esiintyminen sikalassa ilmenee teurasraporteissa keuhkokalvontulehdus –löydöksinä.
Vastustus:
- Ei virallisesti vastustettava eläintauti
- Sikavan erityistasolla olevilta sikaloilta edellytetään kliinistä App. -vapautta
- Tärkeimpänä vastustuskeinona riskitekijöiden karsiminen, erityisesti kertatäyttö
- Uusien serotyyppien saamiselta voi suojautua parhaiten hankkimalla uudistuseläimet aina samalta tilalta
- Rokotuksin voidaan pitää taudin oireet kurissa. Rokotusohjelman mukaan porsaat rokotetaan kahdesti emolta saadun passiivien vastustuskyvyn häviämisen jälkeen.
- Tanskassa App. -vapaita eläimiä on pyritty tuottamaan keisarinleikkauksen avulla SPF-ohjelman puitteissa
- Taudin lääkesaneerausta on kokeiltu Tanskassa, mutta onnistumisprosentti on ollut alhainen (noin 50 %) > nyt lääkesaneeraukset on kielletty lääkeresistenssin muodostumisriskin vuoksi.