Sikojen tarttuvat taudit

Suomessa sikojen terveystilanne on säilynyt Euroopan ja maailman laajuisesti katsottuna poikkeuksellisen hyvänä.

Tämä perustuu pitkäjänteiseen eläintautien vastustukseen, jonka peruspilareina ovat olleet tiukka tuontikontrolli viranomaisten taholta ennen Suomen liittymistä EU:n jäseneksi vuonna 1995, sekä hallitun tuontitoiminnan jatkuminen sen jälkeenkin elinkeinon omien päätösten pohjalta. Tuottajien vastuuntuntoinen toiminta on tässä ensisijaisen tärkeää.

Tarttuvien sikatautien tilannetta Suomessa on seurattu - ja seurataan - vuosittain laajoin kartoituksin. Ripeät toimenpiteet eläintautien hävittämiseksi ovatkin pelastaneet suuremmilta ongelmilta ja laajemmalta leviämiseltä esim. silloin, kun TGE vuonna 1980 pääsi maahamme tuottajan ulkomaan matkatuliaisena.

Ripeiden toimenpiteiden vaikutuksesta on hyviä esimerkkejä muualtakin. Ruotsi säilyi PRRS-vapaana vuoden 2007 kesän jälkeenkin, sillä tartunta hävitettiin välittömästi kustannuksia säästämättä, kun se oli todettu kahdeksassa ruotsalaissikalassa.

Valitettavasti sikainfluenssa pääsi hiipimään suomalaisiin sikaloihin arviolta vuodesta 2007 alkaen. Oireita ei heti tunnistettu, eikä diagnoosiin päästy kotimaisten tutkimusten pohjalta. Virustaudeille tyypillisellä tavalla sikainfluenssa pääsi leviämään liian laajalle ennen diagnoosin varmistumista, jotta taudin eteneminen olisi pystytty pysäyttämään. 

Tartunnan oireiden tunnistaminen onkin yksi tärkeimmistä tekijöistä tautivastustuksessa. Uskalla epäillä - tunnista oireet - ryhdy toimiin!

© ETT ry