PMV-3

Aiheuttaja:

  • Paramyksovirus tyyppi 3
  • Muita paramyksoviruksiin kuuluvia on mm. Newcastlen taudin aiheuttaja, joka kuuluu eri alatyyppiin (paramyksovirus tyyppi 1).
  • Viruksen tuhoaminen ympäristöstä on hankalaa: säilyy ulosteessa useita kuukausia, tartunnan saaneissa ruhoissa viileässä useita viikkoja ja pakkasessa useita vuosia!

 

Isäntäeläin:

  • Kalkkuna

 

Esiintyvyys:

  • Löydetty kalkkunoista Pohjois-Amerikassa 1967.
  • Nykyään laajalle levinnyt ympäri maailmaa, tapauksia raportoitu kalkkunaparvissa useissa Euroopan maissa (Ranska, Saksa, Iso-Britannia).
  • Virusta on eristetty myös häkkilinnuista; papukaijoista ja muista eksoottisista lajeista, mutta villilinnuista ei ole raportoitu PMV-3 löydöksiä.

 

Leviäminen

  • Erittyy esim. ulosteen välityksellä, tarttuu suun tai hengitysilman kautta.
  • Virus leviää infektion saaneiden lintujen (kalkkuna, papukaijat, eksoottiset häkkilinnut) tai ihmisten mukana.
  • Leviää tuontilintujen mukana maasta toiseen.

 

Itämisaika:

  • Vaihtelee 2-15 vrk.

 

Oireet:

  • Aiheuttaa tyypillisesti muninnan laskua, munan laadun heikkenemistä, lieviä hengitystieoireita, joskus saattaa esiintyä heikentynyttä hedelmällisyyttä.
  • Oireita pahentavat muut tartunnat ja huono ilmanvaihto.

 

Hoito:

  • Ei hoitoa.

 

Ennaltaehkäisy:

  • Suoria ja epäsuoria kontakteja muihin kalkkunantiloihin ja eksoottisiin häkkilintuihin on mahdollisuuksien mukaan vältettävä.
  • Kalkkunauntuvikkojen osto ainoastaan Siipikarjaliiton hyväksymiltä tiloilta.
  • Maahantuonti ETT:n ohjeiden mukaan (PMV-3-tutkimus karanteenissa).
  • Joissakin maissa käytetään rokotuksia emokalkkunoille.

 

Diagnoosi:

  • Serologinen tutkimus

 

Seuranta:

  • PMV-3 -seuranta Suomessa kalkkunoiden terveystarkkailuohjelman puitteissa.
© ETT ry