ILT (Infectious Laryngotracheitis) eli kurkunpään ja henkitorven tulehdus

Aiheuttaja:
• Kanan Herpes-virus 1.
• Virus on kestävä: säilyy esim. hengitystie-eritteissä ja kananraadoissa +13-23°C lämpötilassa 10-100 vrk, jäätyneenä jopa vuosia. Ei säily pitkään isäntäeläimen ulkopuolella.
• Tiedot viruksen lämmönkestävyydestä vaihtelevat: tuhoutuu erään tutkimuksen mukaan +55 °C 15 minuutissa, toinen tutkimus taas toteaa 1% infektiivisyydestä säilyvän yhden tunnin kuumennuksessa +56 °C.
• Virus on herkkä yleisesti käytetyille desinfiointiaineille.

Isäntäeläin:
• Yleisimmin kana. Fasaani, riikinkukko ja peltopyy voivat myös saada tartunnan.

Esiintyvyys:
• Yleinen Euroopassa ja muualla maailmassa. Kontrolloidaan yleisesti rokotuksin.
• Endeemisenä takapihakanaloissa ym. harrastesiipikarjalla Euroopassa ja myös Suomessa. Riski tuotantosiipikarjalle!
• Suomessa ensimmäinen tapaus vuonna 1962. Viimeinen tunnettu tapaus todettiin vuonna 1978. Taudin mahdollisesta esiintyvyydestä suomalaisissa harrastekanaloissa ei ollut vuosiin tutkittua tietoa, kunnes ILT helmikuulla 2012 varmistui oireilevan harrastekanalan näytteistä Lounais-Suomessa. Tämän jälkeen oireilevia tapauksia on esiintynyt harrastesiipikarjassa satunnaisesti, ja tartunnan arvellaan olevan harrasteyksiköissä laajalle levinnyt. Tuotantosiipikarjalla seuranta tapahtuu ETT:n ohjeistamien tuontikaranteeninäytteiden ja siipikarjan terveystarkkailuohjelman puitteissa.

Leviäminen:
• Aikaisemmin usein laaja leviäminen voimakkain oirein, nykyään usein paikallinen leviäminen lievin oirein.
• Tilalta toiselle useimmiten lintujen siirron kautta.
• Ei leviä munan kautta. Uutta lintuainesta voidaan tuottaa hautomalla terveiden kanojen puhtaita ja ehjiä sekä desinfioituja siitosmunia; kuitenkin edellyttäen, että hautojalaitteisto ja kaikki välineet (kuljetuslaatikot yms.) on myös puhdistettu ja desinfioitu. Akuutisti sairaiden kanojen munia ei tule hautoa.
• Parvessa leviää suoran kosketuksen tai ilman välityksellä. Voi levitä myös saastuneiden työvälineiden tai esim. kuivikkeiden kautta.

Itämisaika:
• 4-12 vrk.

Oireet:
• Aikaisemmin usein voimakkaat hengitystieoireet: vaikeutunut hengitys nokka auki, yskä, rahiseva tai vinkuva hengitys, ysköksissä verta. Korkea kuolleisuus (90-100 % sairastuneista, parvessa keskimäärin 10-20 % linnuista)
• Nykyään usein lievempi tai erittäin lievä muoto: huonovointisuus, muninnan lasku, vetistävät silmät, sidekalvontulehdus, sierainvuoto. Kuolleisuus alhainen (5 % sairastuneista, 0,1-2 % parvesta).
• Oireiden kesto vaihtelee niiden vakavuuden mukaan 1-4 vk (keskimäärin 10-14 vrk). Toipuneet linnut voivat pysyä viruksen kantajina ja levittää tartuntaa jopa koko elämänsä.
 
Diagnoosi:
• Kliininen kuva yhdessä serologian kanssa tai viruksen osoitus varmistavat diagnoosin.
• Serologinen diagnoosi eli vasta-aineiden osoitus ELISA-testillä.
• Viruseristys ja PCR mahdollinen viruksen osoittamiseksi.
• Jos serologinen tulos on epäilyttävä tai positiivinen, pyydetään uudet näytteet serologista ja mahdollisesti viruksen osoitusta varten.

Hoito:
• Ei hoitoa.

Ennaltaehkäisy:
• Siipikarjan maahantuonnissa noudatetaan ETT:n ohjeita: emojen terveystarkkailutulokset ja rokotustodistus sekä tuontikaranteeni, jossa tuodut linnut tutkitaan ILT:n varalta 8 vk iässä.
• Yleiset tautisuojautumisohjeet koskien eläinten ostoa, vierailijoita, suojautumista villilinnuilta, jyrsijöiltä ym., ei eri lintulajeja samalla tilalla!
• Tuotantosiipikarjan hankinta vain terveystarkkailuun kuuluvilta emotiloilta. Kertatäyttöisyys!
• Harrastekanaloihin uusien lintujen hankinta: mieluiten siitosmunina. Ei lintuja useilta eri tiloilta, vaan yhdeltä luotettavalta toimittajalta. Siirto omalle tilalle muutaman viikon ostokaranteenin kautta.
• Siipikarjan terveystarkkailuohjelma (munintakanat ja broilerit)
• Rokotus: yleisesti käytössä maailmalla, Suomessa kanoja ei rokoteta ILT:n varalta

Taloudellinen merkitys:
• Voi aiheuttaa huomattaviakin taloudellisia tappioita alentuneen muninnan ja vähentyneen poikastuotannon sekä lisääntyneen kuolleisuuden kautta.

Vastustus:
• Ei virallisesti vastustettava eläintauti
• Suomessa luokiteltu välittömästi ilmoitettavaksi (Evira) muuksi tarttuvaksi eläintaudiksi
• Kaikkiin epäilyttäviin oireisiin, kuten muninnanlaskuun, hengitystieoireisiin tai rehun/vedenkulutuksen poikkeamiin, on välittömästi reagoitava, otettava yhteyttä eläinlääkäriin ja toimitettava lintuja tutkittavaksi Eviraan. Tätä edellyttää myös ns. lintuinfluenssa-asetus, jonka mukaan tuottaja on velvollinen ilmoittamaan eläinlääkärille esim. seuraavista oireista:
   - Rehun ja veden kulutuksen pieneneminen yli 20 prosentilla
   - Munantuotannon pieneneminen yli viidellä prosentilla yli kahden
     päivän ajaksi
   - Kuolleisuuden nousu yli kolmeen prosenttiin viikossa

© ETT ry