Pälvisilsa

Aiheuttaja:

  • Trichophyton Verrucosum- sieni.

 

Esiintyvyys:

  • Tavallisimmin naudoilla, mutta voi esiintyä myös muilla koti- ja lemmikkieläimillä. Esiintyy eri puolilla maailmaa. Todetaan Suomessa vuosittain 20-30 uudella tilalla, Ruotsissa selvästi yleisempi. Norjassa saatu vastustustoimien ansiosta huomattavasti vähenemään (viranomaisten toimesta vastustettava tauti; tartuntatiloille rajoittavat määräykset). 
  • Pälvisilsa tarttuu myös eläimestä ihmiseen ja päinvastoin (zoonoosi).
  • avallisimmin naudoilla, mutta voi esiintyä myös muilla koti- ja lemmikkieläimillä.

  • Esiintyy eri puolilla maailmaa.
  • Todetaan Suomessa vuosittain 20-30 uudella tilalla, Ruotsissa selvästi yleisempi.
  • Norjassa saatu vastustustoimien ansiosta huomattavasti vähenemään (viranomaisten toimesta vastustettava tauti; tartuntatiloille rajoittavat määräykset).

 

Leviäminen:

  • Kosketustartuntana suoraan eläimestä toiseen, mutta voi levitä myös eläinten lähiympäristön, eri työvälineiden, kuljetusköysien, vaatteiden jne. välityksellä. Sisällä eläintiloissa voi levitä jopa ilmavirtausten kuljettaman pölyn mukana. 
  • Suurin leviämisriski tilalta toiselle on eläinkaupan kautta; erityisesti nuoret mutta myös vanhat aiemmin infektoitumattomat eläimet herkkiä.
  • Sienen itiöt säilyvät navettaympäristössä useita vuosia; alle + 10 C lämpötilassa ja kuivissa olosuhteissa, kuten rakenteisiin kertyneessä pölyssä jopa 10 vuotta. 
  • Nauta voi levittää tautia vielä puolen vuodenkin jälkeen oireiden häviämisestä. Täysin terveen näköinen ja jopa pälvisilsaa vastaan rokotettukin eläin voi kuljettaa itiöitä karvapeitteessään.
  • Pälvisilsatartunnan saaneella tilalla tauti saattaa puhjeta uudelleen nuorissa eläimissä pitkänkin ajan kuluttua kliinisten oireiden häviämisestä.
  •  

 

Itämisaika:

  •  Vähintään kolme viikkoa.

 

Oireet:

  • Pälvisilsa näkyy iholla pyöreinä, reunoiltaan leviävinä, karvattomina läiskinä. Aluksi iho on punertava, mutta muuttuu vähitellen harmaaksi ja panssarimaiseksi. Tavallisesti läiskiä esiintyy pään ja kaulan alueella, mutta niitä voi olla myös muualla eläimen iholla. 
  • Tyypillisimmät oireet näkyvät vasikoissa, lehmillä tauti voi esiintyä pelkkinä punertavina karvattomina alueina. 
  • Oireet kestävät n. 2-6 kuukautta. 
  • Pälvisilsa ei aiheuta kutinaa, mutta ihovaurioihin pesiytyy helposti jälkitauteja, jotka saattavat aiheuttaa voimakastakin kutinaa. 

 

Ennaltaehkäisy:

  • Uusia eläimiä ostettaessa on syytä varmistaa lähtötilan pälvisilsavapaus.
  • Tarvittaessa tulee ostoeläimet rokottaa ennen tilalle tuontia sekä siirtää karanteeniin ja pestä pälvisilsaan tehoavalla aineella ennen siirtoa muiden eläinten luokse. 
  • Eläinnäyttelyissä ja huutokaupoissa tulee aina käyttää omia päitsiä ja hoitovälineitä. 
  • Mikäli välitysvasikoissa havaitaan pälvisilsaa, tulee siitä aina ilmoittaa teurastamon eläinvälitykseen. 
  • Tuotantotilojen puhtaanapito, kohtuullinen eläintiheys, lihanautakasvattamoissa osastojako, osastojen kertatäyttö sekä pesu ja desinfiointi aina erien välillä vähentävät pälvisilsan leviämistä ja eläinten sairastumisriskiä.

 

 PÄLVISILSASANEERAUS

1. Lypsykarjat ja emolehmätilat:

Kaikki samassa tuotantoyksikössä olevat nautaeläimet rokotetaan kahdesti pälvisilsaan tehoavalla rokotteella 10-14 päivän välein. Tämän jälkeen rokotetaan tilalla syntyvät vasikat mahdollisimman pian syntymän jälkeen ja uudelleen 10-14 päivän kuluttua. Mikäli lehmä rokotetaan viimeisen tiineyskuukauden aikana, tulee se rokottaa uudelleen samanaikaisesti vasikkansa kanssa. Rokotusohjelmaa jatketaan vähintään 3 vuoden ajan, vaikka karjassa ei todettaisikaan pälvisilsaan viittaavia kliinisiä oireita. Eläimille kehittyy immuniteetti pälvisilsatartuntaa vastaan 3-4 viikon kuluttua toisesta rokotuskerrasta. 

Eläimet, joissa on pälvisilsatartuntaan viittaavia kliinisiä oireita, rokotetaan samanaikaisesti muiden eläinten kanssa, sillä rokotusten on todettu vähentävän sairastuneiden eläinten ympäristöönsä erittämää itiömäärää. Kyseiset eläimet eristetään mahdollisuuksien mukaan muusta karjasta ja niiden hoitoon varataan omat työvälineet, sillä ko. eläimet toimivat jatkuvana tartuntalähteenä. Pälvisilsaan sairastuneet eläimet käsitellään sieniin ja niiden itiöihin tehoavalla desinfiointiaineella (esim. Imaverol, 1 % Virkon-S tai Virex) neljä kertaa 4 - 7 päivän välein, mikäli se sääolot ja ympäristön lämpötila huomioiden on mahdollista.  Ympäristö sekä eläinten hoidossa käytettävät, eläimiin kosketuksissa olevat työvälineet käsitellään sieniin ja niiden itiöihin tehoavalla desinfiointiaineella (1 % Virkon-S tai Virex).

Tuotantoyksikkö, jossa on pälvisilsaan sairastuneita eläimiä, tyhjennetään mahdollisuuksien mukaan lämpimänä vuodenaikana eläimistä, pestään ja käsitellään sieniin ja niiden itiöihin tehoavalla desinfiointiaineella (1 % Virkon-S tai Virex). Kaikki irtoava lika ja roska tulee poistaa, sillä pälvisilsaitiöiden on todettu säilyvän jopa vuosia mm. kuivikkeissa ja navettarakenteisiin kertyneessä pölyssä.  

Eloeläinten myynti ja osallistuminen näyttelyyn tms:

ETT:n suosituksena on, että pälvisilsatartunnan saanut tila myy vasikoita teurastamon eläinvälitykseen vasta sitten, kun pälvisilsasaneerauksen aloitusrokotusten toisesta rokotuskerrasta on kulunut vähintään kuusi kuukautta ja viimeisten kliinisten pälvisilsatartuntaan viittaavien oireiden katoamisesta vähintään kolme kuukautta. Edellytyksenä pitoeläinten myynnille ja eläinnäyttelyihin osallistumiselle on, että viimeisten kliiniseen pälvisilsatartuntaan viittaavien oireiden katoamisesta on kulunut vähintään kolme vuotta. Tämän lisäksi tulee muiden pälvisilsasaneeraukseen liittyvien toimenpiteiden olla toteutettu. Saneerausta hoitava eläinlääkäri laatii kirjallisen saneeraussuunnitelman, johon on merkitty eläinten rokotus- sekä muut eläinten ja ympäristön käsittelypäivät. Eläinlääkäri seuraa eläinten terveydentilaa saneerauksen aikana ja dokumentoi toteutetut toimenpiteet.


2. Lihanautatilat:

Kaikki tilalle tulevat vasikat rokotetaan mahdollisimman pian tilalle tulon jälkeen kahdesti 10-14 päivän välein.   

Tämä voidaan parhaiten toteuttaa kertatäyttöisessä vastaanotto-osastossa ja ostoeläimet voidaan siirtää vanhempien eläinten puolelle aikaisintaan 3-4  viikon kuluttua toisesta rokotuksesta. Rokotusohjelmaa jatketaan vähintään yhden kasvatuskierron ajan eli kunnes kaikki kasvattamossa olevat eläimet ja vähintään yksi teuraaksi myyty erä on rokotettu. Kliinisesti sairaat eläimet rokotetaan sekä eristetään mahdollisuuksien mukaan muista kasvattamossa olevista eläimistä esimerkiksi umpinaisilla väliaidoilla. Kliinisesti sairaiden eläinten käsittely neljä kertaa 4-7 päivän välein pälvisilsaan tehoavalla desinfiointiaineella (esim. Imaverol, 1 % Virkon-S tai Virex) on suositeltavaa, mikäli se sääolot ja ympäristön lämpötila huomioiden on mahdollista. Samoin suositellaan ko. eläinten lähiympäristön käsittelyä sieniin ja niiden itiöihin tehoavalla desinfiointiaineella (1 % Virkon-S tai Virex). Mikäli kasvattamo voidaan lämpimänä vuodenaikana tyhjentää eläimistä, puhdistetaan se perusteellisesti sekä käsitellään pälvisilsaan tehoavalla desinfiointiaineella (1 % Virkon-S tai Virex ).


© ETT ry