BSE (Bovine Spongiform Encephalopathy) eli "hullun lehmän tauti"

  • Taudinaiheuttaja on muuntunut, hermokudoksessa esiintyvä valkuaisaine, prioni (proteiininkaltainen infektiivinen agenssi, ei sisällä DNA:ta).
    Prioni on rakenteeltaan muuttunut sellaiseksi, että elimistön entsyymit eivät pysty sitä hajottamaan, jolloin prioneja alkaa kertyä hermokudoksiin, esim. aivoihin, aiheuttaen rappeuman seurauksena hermosto-oireita.
  • Nykyinen teoria: tauti sai alkunsa scrapie-tautiin sairastuneiden lampaiden raadoista tehdystä, riittämättömästi kuumennetusta lihaluujauhosta, jota syötettiin naudoille 70-80-luvulla. Myös spontaanin, yksittäisen eläimen hermokudoksessa tuntemattomasta syystä tapahtuvan mutaation mahdollisuutta ei ole voitu sulkea pois.
  • Ensimmäinen tapaus 1986 Englannissa.
  • BSE:tä ei ole tähän mennessä todettu Ruotsissa eikä Norjassa. Yleisimmin sitä on viime vuosina löydetty Brittein saarilta, Portugalista, Ranskasta ja Sveitsistä.
  • Tartunta mahdollinen: nauta, lammas, vuohi, villit märehtijät, kissaeläimet, ihminen. 

Leviäminen eläimeen:

  • suun kautta: infektoitunutta hermokudosta sisältävän materiaalin, esim. lihaluurehujauhon tai riskiteurasjätteen välityksellä
  • siirtyminen emoeläimestä sikiöön epävarmaa, mekanismia ei tunneta
  • tartunta elävästä eläimestä toiseen elävään eläimeen ei ole todennäköistä
  • sperman välityksellä leviämisestä ei ole varmaa tietoa; hyvin epätodennäköistä
     
  • Itämisaika jopa useita vuosia; nuorin sairastunut nauta n. 20 kk, keskimääräinen sairastumisikä 4-5 v.

Oireet: 

  • saattavat kestää jopa vuoden, ellei eläintä lopeteta jo aiemmin
  • epänormaali käyttäytyminen; pelokkuus, hermostuneisuus, vimmaisuus
  • tasapaino- ja liikehäiriöt; takajalkojen ataksia, tärinä, kaatuileminen
  • kosketusyliherkkyys, epänormaalit reaktiot ääniärsykkeisiin
  • painon menetys, maidontuotannon lasku
  • tauti etenee asteittain ja johtaa halvaantumiseen ja kuolemaan
     
  • Vastaavia oireita aiheuttavat yleensä keskushermostoon vaikuttavat sairaudet, kuten aivoasetonitauti, magnesiumin puutostilat, listerioosi, lyijymyrkytys, raivotauti, kasvaimet jne.
  • Varma diagnoosi saadaan vain tutkimalla kuolleen eläimen aivot patologisanatomisesti. Pikatestejä myös käytössä, mutta eivät anna varmaa tulosta (ei voida tutkia elävästä eläimestä).

Muita TSE-sairauksia: (=transmissible spongiform encephalopathy; siirrostettavat sienimäiset aivorappeumat):

  • Creutzfeld-Jakob-tauti, Gertmann-Sträussler-Scheinker-syndrooma ja Kuru ihmisillä
  •  Scrapie lampailla
  • TME minkeillä
  • Chronic wasting disease (CWD) Pohjois-Amerikan hirvillä
  • FSE kissoilla

 

Suomen tilanne (lisätietoa Eviran kotisivuilta)

Tausta:

  • Suomessa on tähän mennessä todettu yksi BSE-tapaus (6-vuotias Suomessa syntynyt lypsylehmä) vuonna 2001
  • Lampaiden klassista scrapie-tautia ei ole Suomessa koskaan todettu, mutta vuohilla on esiintynyt joitakin tapauksia vuodesta 2002 alkaen.

 

Riski, että BSE olisi levinnyt Suomeen tuontieläinten mukana:
Kansainvälinen eläinkauppa on Suomessa vähäistä ja tiukasti kontrolloitua. Tuontieläimet tulevat lähinnä jalostustarkoituksiin.

  • Elävien nautojen tuonti Isosta-Britanniasta Suomeen kiellettiin 1988. Ennen sitä oli tuotu yhteensä noin 80 nautaeläintä (lihakarjaa). Näiden tuontieläinten sijaintipaikka on selvitetty ja omistajia on informoitu BSE:n oireista. Kyseisten nautojen ruhot on määrätty kuoleman jälkeen hävitettäviksi hautaamalla tai polttamalla. Keskimäärin nämä tuontieläimet ovat eläneet yli 5-vuotiaiksi ilman mitään oireita; nyt niitä ei enää ole hengissä.
  • Suomeen on tuotu muutamia kymmeniä eläviä nautoja maista, joissa on esiintynyt BSE-tapauksia, eli Tanskasta, Saksasta, Hollannista ja Ranskasta. Eläinten olinpaikat ovat tiedossa, ja tuojia on informoitu BSE:stä sekä siitä, että näiden eläinten päät tulee lähettää tutkittaviksi, kun ne teurastetaan tai kuolevat. Suurin osa Tanskasta ja kaikki Saksasta tuodut naudat ovat Highland Cattle -rotua, jonka ruokinta perustuu laiduntamiseen.

 

Riski, että BSE olisi levinnyt Suomeen rehujen mukana:

  • Ulkomaisen, märehtijäperäisen lihaluurehujauhon käyttö märehtijöiden rehuksi kiellettiin 1990. Isosta-Britanniasta ei tuotu lihaluurehujauhoa Suomeen 1980-luvulla.
  • Kotimaisen, märehtijäperäisen lihaluurehujauhon käyttö märehtijöiden ruokintaan kiellettiin Suomessa 1995.
  • Vuodesta 2001 alkaen lihaluurehujauhon käyttökielto on koskenut kaikkia elintarviketuotantoon tarkoitettuja eläimiä.
  • TSE-riskimateriaalipäätöksen mukaan (1.10.2000) yli 12 kk ikäisten nautojen, lampaiden ja vuohien kallot (sisältäen aivot ja silmät), tonsillat ja selkäydin sekä  kaikkien lampaiden ja vuohien pernat poistetaan teurastuksen yhteydessä, prosessoidaan em. laitoksissa ja hävitetään.
  • TSE-riskiainekseen on myöhemmin lisätty kuuluviksi myös kaikenikäisten nautojen suolisto (1.1.2001) sekä yli vuoden ikäisten nautojen selkäranka (1.4.2001). Nautaeläinten, lampaiden ja vuohien luita ei saa käyttää mekaanisesti erotetun lihan tuotannossa.

 

Rehulain muutos maaliskuussa 2001: liha-, lihaluu- tai kalajauhoa sisältävien rehujen valmistus, varastointi ja kuljetus on eriytettävä märehtijöiden rehujen valmistuksesta. Liha- tai lihaluujauhoa saa käyttää vain turkis- ja lemmikkieläinrehujen valmistukseen ja ne valmistetaan eri tehtaissa kuin elintarviketuotannossa käytettäville eläimille tarkoitetut rehut.

Tutkimukset:

Suomessa on tutkittu viime vuosien aikana yleensä yli 100 000 nautaa vuosittain BSE:n varalta. Tutkittaviin on kuulunut tietyllä otoksella normaalisti teurastettuja yli 30 kk ikäisiä nautoja sekä ns. riskieläimiä, joihin kuuluvat hätä- ja sairasteurastetut yli 24 kk ikäiset naudat sekä naudat, joiden kliiniset oireet viittaavat BSE-tartuntaan, yli 20 kk ikäiset BSE-maista Suomeen tuodut naudat sekä osa itsestään kuolleista naudoista. Suomen ensimmäisen BSE-tapauksen jälkeen tutkimukset laajennettiin koskemaan kaikkia yli 30 kuukauden ikäisiä nautoja niiden tullessa teuraaksi.

Vuodesta 2009 alkaen tutkittavien nautojen ikäraja nostettiin EU-komission päätöksellä 48 kuukauteen, mikä on vähentänyt vuosittaisten tutkimusten määrää noin viidenneksellä (n. 72 000 nautaa tutkittu vuonna 2009).

Euroopan BSE-riskienarviointilausunnon mukaan Suomessa on erittäin alhainen todennäköisyys löytyä BSE-tartuntoja naudoista (arvio 1-2 tapausta). Myös Maailman eläintautijärjestö OIE on luokitellut Suomen mitättömän BSE-riskin maaksi. 

© ETT ry