Bluetongue eli sinikielitauti

Märehtijöiden (lammas, vuohi, nauta, villimärehtijät) Bluetongue-tauti on polttiaisten (Culicoides) levittämä virustauti, joka kuuluu Maailman eläintautijärjestö OIE:n listaamiin helposti leviäviin eläintauteihin.

Virus:

  • Orbivirus, josta tunnetaan 24 eri serotyyppiä. 
  • Euroopassa tavataan endeemisenä Välimeren alueella esim. serotyyppejä 1, 2 ja 4.
  • Keski- ja Pohjois-Euroopassa elokuusta 2006 alkaen serotyyppi 8.

 

Oireet:

  • Taudin itämisaika on n. 4-12 vrk. Virus voi säilyä infektiivisenä märehtijän verisoluissa jopa 160 vrk.
  • Bluetongue aiheuttaa lähinnä lampailla kuumeisen limakalvotulehduksen. Taudille tyypillisiä ovat esim. suun ja sierainten alueen haavaumat ja turvotus, sekä osalla eläimistä kielen sinerrys. Tavallisia oireita ovat myös sorkan alueen tulehdusten aiheuttama ontuminen sekä luomiset.
  • Naudat eivät yleensä oireile, vaan toimivat taudin kantajina ja voivat levittää sitä polttiaisten välityksellä edelleen. Serotyyppi 8 on kuitenkin aiheuttanut poikkeuksellisen paljon kliinisiä oireita myös naudoilla; lähinnä kuumetta, pään alueen limakalvohaavaumia, ihotulehdusta utareissa ja sorkkien rajassa sekä ontumista.

 

Esiintyvyys:

  • Bluetongueta esiintyy jatkuvasti maissa, joissa myös sen levittäjät eli polttiaiset elävät ympäri vuoden. Tautitapauksia on raportoitu mm. Afrikasta, Lähi-idästä, Intiasta, Kiinasta, USA:sta ja Meksikosta. Viime vuosien aikana tauti on levinnyt myös EU:n eteläisille alueille. Viruksen eri serotyypit (2 ja 4) ovat 2000-luvun alkupuolella aiheuttaneet lampaiden sairastumisia mm. Kreikassa, Italiassa (Sardinia), Ranskassa (Korsika) ja Espanjan saarilla, ja suuri määrä eläimiä on kuollut tai jouduttu lopettamaan taudin takia.
  • Bluetongue-serotyyppi 8 todettiin ensimmäisen kerran Keski-Euroopassa elokuulla 2006. Poikkeuksellisen leuto syksy ja alkutalvi edesauttoivat tartunnan leviämistä nopeasti Hollannin, Belgian, Saksan, Ranskan ja Luxemburgin alueilla. Virusta kantava polttiaissukupolvi onnistui myös talvehtimaan Euroopassa, koska kesällä 2007 virus lähti uudestaan leviämään voimakkaasti. Tartunta levisi vuosina 2007-2009 myös Isoon-Britanniaan, Tanskaan, Ruotsiin ja Norjaan, mutta kaikissa näissä maissa tartunnan eteneminen saatiin rajattua tehokkaasti. Euroopan laajuisesti käynnistettiin rokotusohjelmia tartunnan leviämisen estämiseksi maissa, joissa tapauksia oli todettu. Norjassa löydettiin kevättalvella 2009 vasta-ainepositiivisia nautoja neljältä eri tilalta, mutta rokotuksiin ei ryhdytty. Loppuvuodesta 2010 Ruotsi ja Tanska saivat virallisesti Bluetongue-vapaan maan aseman Euroopan ensimmäisinä maina, joissa tartuntaa oli esiintynyt.
  • Bluetongue-serotyyppi 8 ilmeni uudestaan Ranskassa syksyllä 2015 ja on sen jälkeen levinnyt maassa tuhansille tiloille.

 

Leviäminen

  • Bluetongue ei tartu suoraan eläimestä toiseen, vaan vaatii aina verta imevän polttiaisen välittäjäkseen. Myös Suomessa esiintyy polttiaislajeja, jotka voivat teoriassa levittää virusta. Polttiaisten aktiivisuus vähenee huomattavasti alle +12°C lämpötilassa.
  • Myös uudelleen käytettävät, viruksella saastuneet injektioneulat voivat levittää tartuntaa.
  • Bluetonguen siirtyminen maasta toiseen on mahdollista tartunnan saaneiden eläinten, mutta myös virusta kantavien polttiaisten kuljetuksen (lentokoneet, tuulet) kautta. Myös tartunnan saaneiden eläinten sperma voi teoriassa levittää virusta, joskaan sitä ei pidetä merkittävänä riskinä.
  • Virus ei leviä maidon, lihan eikä näistä valmistettujen tuotteiden kautta, eikä se tartu ihmiseen.

 

Vastustus

  • Hyönteisvälitteisen taudin leviämisen estäminen on vaikeaa. Vastustus perustuu lähinnä rokotuksiin ja eläinten siirtorajoituksiin ja hyönteiskarkotteiden käyttöön tartunta-alueilla ja niiden ympäristössä. Eläinten lopetus ei ole ensisijainen keino tartunnan leviämisen estämiseksi.
  • Bluetongue kuuluu Suomessa vastustettavien, helposti leviävien tautien ryhmään.
  • Tuontimärehtijät tutkitaan Suomessa Bluetonguen varalta Eviran ohjeiden mukaan. Riskialueilta tuotavat märehtijät tutkitaan ETT:n ohjeiden mukaan jo lähtömaassa.
© ETT ry