Scrapie

Jaottelu taudinaiheuttajan mukaan:

  • Klassinen scrapie
  • Epätyypillinen scrapie: tunnistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998 Norjassa. Epätyypillinen scrapie on nykykäsityksen mukaan seurausta satunnaisesta eli sporadisesta prionigeenin muutoksesta.

 

Aiheuttaja:

  • Solun normaalista prioniproteiinista tai sen esiasteesta väärin laskostunut prioniproteiini (PrPSc).
  • Prioniproteiini on erittäin kestävä: tavanomaiset desinfiointiaineet, kuumuus, ultraviolettivalo, ionisoiva säteily tai formaliinikaasutus eivät tehoa siihen.

 

Esiintyvyys:

  • Esiintyy lampailla, toisinaan myös vuohilla.
  • Nykytietämyksen mukaan ei tartu ihmiseen.
  • Laajalle levinnyt Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa. Australiasta ja Uudesta-Seelannista onnistuttu hävittämään radikaalein toimenpitein 1950-luvulla.
  • Tauti tunnettu esim. Isossa-Britanniassa jo vuodesta 1732.
  • Suomessa todettu vuohilla vuosina 2002-2005. Lampailla klassista scrapie-tartuntaa ei ole Suomessa todettu.
  • Epätyypillisiä scrapie-tapauksia (Nor98) on vuoden 1998 jälkeen todettu useissa Euroopan maissa, myös Suomessa.
  • Lisätietoa Suomen tilanteesta (Evira)

 

Leviäminen:

  • Tarttuu yleensä emältä jälkeläiselle joko sikiökaudella tai suun kautta syntymän jälkeen. Jälkeiset tartuntavaarallisia muille lampaille tai vuohille!
  • Voi tarttua myös suoraan sairaasta eläimestä terveeseen tai epäsuorasti esim. saastuneiden laitumien välityksellä.
  • Perintötekijöillä merkitystä: eräät lammasrodut herkempiä kuin toiset (esim. Merino), suomenlampaista suurin osa on herkkiä tartunnalle. ARR/ARR-genotyypin lampailla riskin katsotaan olevan vähäisempi
  • Sairastuvuus tartunnan saaneella tilalla vaihtelee eri maissa/tiloilla: n. 1-30 % tilan eläimistä sairastuu vuosittain.

 

Riski:

  • Lampaiden tai vuohien maahantuonti

 

Itämisaika:

  • Pitkä, jopa vuosia. Sairastuneet ovat yleensä 2-5 -vuotiaita.

 

Aiheuttaa:

  • Kuumeettoman, tarttuvan, hitaasti kehittyvän, jatkuvasti etenevän ja rappeuttavan keskushermoston sairauden, joka johtaa kuolemaan.
  • Suuria taloudellisia tappioita lammastaloudelle maissa, joissa esiintyy.

 

Oireet:

  • Ensimmäisenä käytöksen muutos ja kutina (peräaukko, jalat, pään ja niskan alue). Lisäksi mahdollisia pään tärinä ja turvotus sekä tuijottava katse. Ruokahalu säilyy.
  • Toisessa vaiheessa liikkumishäiriöt: nostavat etujalkoja huomattavan korkealle, takajalkojen heikkous ja koordinaatiohäiriöt. Kutina pahenee niin, että lammas hankaa ja nuolee itseään voimakkaasti (villavauriot).
  • Loppuvaiheessa lihassurkastuma sekä jatkuvasti lisääntyvä väsyminen, joka vaikeuttaa myös syömistä (laihtuvat voimakkaasti). Käytöshäiriöitä, kaatuilua. Myös sokeutta tai nieluhalvauksia todetaan ennen kuolemaa.
  • Kuolevat yleensä noin 6 viikon - 6 kuukauden sisällä oireiden alkamisesta.

 

Diagnoosi:

  • Ei voida tutkia elävästä eläimestä! Aivotutkimus kuolleelta eläimeltä.

 

Hoito:

  • Ei hoitoa! Stamping out eli kaikkien tilan lampaiden ja vuohien hävittäminen.
  • Epätyypillisen scrapien (NOR-98) takia ei tarvitse hävittää tilan kaikkia eläimiä.

 

Vastustus:

  • Kuuluu ns. TSE-tauteihin eli ”tarttuviin sienimäisiin aivorappeutumatauteihin”, joihin myös BSE eli hullun lehmän tauti luokitellaan.
  • Kuuluu OIE:n (Maailman eläintautijärjestö) listaamiin tauteihin.
  • Suomessa scrapie on lakisääteisesti vastustettava eläintauti; klassinen scrapie luokitellaan vaaralliseksi eläintaudiksi ja epätyypillinen scrapie luokitellaan valvottavaksi eläintaudiksi. 
  • Suomelle myönnetty mitättömän riskin status vuonna 2016 (EU).
© ETT ry