Naudantuonti on taitolaji

Tuonti riskiperusteisesti

Nautoja on ETT:n toiminta-aikana (1994-) tuotu eniten Ruotsista (n. 80 % tuoduista naudoista), missä tautitilanne vastaa lähinnä meidän omaamme. Esimerkiksi paratuberkuloosin vastustuksessa Ruotsi on mallimaa, ja lypsyrotuisia nautoja onkin riskiperusteisesti tuotu vain Ruotsista. Taudin vastustus on ensiarvoisen tärkeää lypsykarjoissa, koska maidon maailmanmarkkinoilla paratuberkuloosivapaus on arvokas vientivaltti.

Muun muassa Suomen BVD-vapaus, salmonellan nollatoleranssi ja virallinen vapaus monista Europassa vielä esiintyvistä nautojen taudeista (esim. IBR, luomistauti, tuberkuloosi) antavat aiheen tarkkaan harkintaan naudantuontia suunniteltaessa.

 

Jalostusarvo vai tautiriski?

Tuontia suunniteltaessa joudutaan usein punnitsemaan jalostuksellisia arvoja ja eläintautiriskejä, eivätkä molemmat välttämättä kohtaa samassa eläimessä. Lopullisen päätöksen tekee tietenkin tuoja itse, mutta ETT:n tehtävänä on antaa eväitä ja tietoa tuon päätöksenteon pohjaksi. Esimerkiksi jalostuksellisesti arvokkaan naudan ja sen lähtökarjan paratuberkuloosistatus saattaa olla jossain maassa täysin tuntematon, eikä tartunnan mahdollisuutta voida taudin diagnostiikan ongelmallisuuden vuoksi tuonnin yhteydessä tutkimuksin sulkea pois. Onkin tärkeää punnita jo tuontia suunniteltaessa, onko eläimen jalostuksellinen arvo todella niin suuri, että tautiriskin otto kannattaa. Jalostuksellisesti arvokkainkaan eläin ei tuo omistajalleen hyötyä, jos se tuo tullessaan jonkin tautiongelman.

Vaihtoehtoja löytyy

Elävien eläinten tuontiin verrattuna alkioiden ja sperman tuonti on aina eläintautiriskien suhteen turvallisempi tapa saada uutta eläinainesta maahan. Tuontispermaa eri puolilta maailmaa käytetäänkin nautatiloillamme rutiiniluonteisesti. ETT ry:n tuontiohjeissa on huomioitu esim. BVD- ja IBR-riskinhallinta alkuperämaasta riippuen.

Alkionsiirto on varteenotettava vaihtoehto jalostuksen eteenpäin viemiseksi. Suurin osa tuontialkioista on lypsyrotuisia, mutta myös liharotuisten alkioiden tuonti on kasvussa. Suomen harvinaisen hyvän BVD-tilanteen ja tiukan lainsäädännön vuoksi meillä on päätetty tutkia tuontialkioiden vastaanottajat BVD:n varalta ETT ry:n ohjeiden mukaan. Yhdistys on ohjeistanut alkion vastaanottajille joissakin tapauksissa myös IBR-tutkimuksia; esim. silloin, kun siirretty tuontialkio on tuotettu ei-EU-hyväksytyllä, kuten IBR-rokotetun sonnin spermalla.

Naseva ja tuontitoiminta

Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Naseva toimii myös tuonnin ohjauksen työkaluna. Nautoja tuovan tilan on liityttävä Nasevaan (www.naseva.fi), ja tuonnit tutkimuksineen kirjataan suoraan Naseva-rekisteriin. Tämä mahdollistaa esim. sen, että tuoja voi tuontieläimiä myydessään tulostaa suoraan rekisteristä tuontitodistuksen. Todistuksesta käyvät ilmi tuonnin yhteydessä tehdyt toimenpiteet ja se, että tuonti on ETT ry:n hyväksymä. Lisätietoa löytyy osoitteesta www.naseva.fi

© ETT ry