Antoisa seminaari päätti ETT:n ruokaketjuhankkeen

26.04.2017

ETT ry:n ruokaketjuhankkeen päätösseminaari järjestettiin Säätytalossa Helsingissä 24.4.2017. Seminaarissa kuultiin antoisia esityksiä ja käytiin vilkasta keskustelua.

Seminaarin esitykset

Avoimuus, todennettavuus, vastuullisuus
Jäljitettävyyttä tarvitaan, korosti kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ETT:n ruokaketjuhankkeen päätösseminaarin avauksessaan. Avoimuus eläinliikenteen pelisääntöjen sopimisesta elinkeinon sisällä sai erityistä kiitosta. Se, että tuotannosta on pitkältä ajalta tietoa, on kansallinen voimavara. Mutta myös nopeasti saatavaa tietoa tarvitaan, kuten jalkapohjapisteet broilerintuotannosta. Vastuullisuus käsitteenä ei saa kokea inflaatiota, vaan sen tulee pitää sisällään konkretiaa; terveyttä, eläinten ja ihmisten hyvinvointia ja turvallisuutta.
ETT:n ruokaketjuhanke pyrki vastaamaan avoimuuden, todennettavuuden ja vastuullisuuden haasteisiin, kertoi asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho hankkeen tavoitteita esitellessään.

Nautaeläinliikenteeseen ryhtiä
Nautaosiossa luotiin tuottajalähtöisesti uusi toimintatapa nautaketjun eläinliikenteeseen, jonka toimenpiteistä kertoi Nasevan asiantuntijaeläinlääkäri Erja Tuunainen. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, maidontuottaja Tiina Mitikka toivoikin, että pelisääntöjen noudattamisesta tulisi arjen tapa. Toki asennemuutosta vielä tarvitaan, koska yhteinen hyvä tarvitsee kaikkien tahojen sitoutumista. ETT:n hallituksen puheenjohtaja Juha Nousiainen palautti mieleen ETT:n perustamissyyt; ulkoisten ja sisäisten riskien torjumisen. Uhkia, joita ei voi nähdä, on vaikea torjua. Antibioottiresistenssi on iso uhka, johon voidaan vastata terveillä eläimillä ja sitoutumalla yhteiseen tavoitteeseen tautien torjunnassa. Laatupäällikkö Tuomas Herva toi esille, miksi naudanlihantuotannossa pelisäännöillä on tärkeä merkitys ja hyviä käytäntöjä tarvitaan, jotta maitotilojen vasikat saadaan kasvatettua lihaksi.

Hyvinvointi-indeksistä työkalu Sikavaan
Sikavaan kehitettiin hyvinvointi-indeksiä hankkeen puitteissa. Indeksiin otettiin mukaan siasta havainnoitavia sekä olosuhteista kertovia mittareita, joita eläinlääkäri säännöllisesti tarkkailee terveydenhuoltokäynneillä, kertoi Sikavan asiantuntijaeläinlääkäri Ina Toppari. Tavoitteena on saada hyvinvointi osaksi Sikavan kansallista laatujärjestelmää. ”Saparo on hyvinvoinnin mittari”, totesi sianlihantuottaja Taru Antikainen ja korosti suomalaisen tuotannon vahvuuksia juuri julkaistun sikastrategian esittelyssä. Hyvinvoinnin kehittäminen vaatii sekä taloudellisia resursseja että kärsivällisyyttä.

Todennettua tietoa suomalaisen broilerintuotannon vahvuuksista
Siipikarjaosiossa aloitettiin broilereiden kansallisten hyvinvointitietojen kerääminen ja julkaistiin tilastoa jalkapohjapisteistä. Tietojen keruu on konkreettinen toimenpide, joka jatkuu ETT:llä hankkeen jälkeenkin, totesi asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz. Suomessa broilereiden jalkapohjat ovat Premium-tasoa, totesi Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja, broilertuottaja Hanna Hamina ylpeänä. Selkeä tuotantomalli, elinkeinon erityispiirteet (esim. all in – all out) ja tuottajien sitoutuminen ovat mahdollistaneet broilereiden hyvän terveyden ja antibioottivapaan lihantuotannon, joista voidaan kertoa todennettua tietoa suomalaiselle kuluttajalle ja kansainvälissä yhteyksissä.

Yhteinen etu
Viranomaisella ja elinkeinolla on hyvin yhteneväiset tavoitteet eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suhteen, korosti Paula Kinnunen Evirasta päätössanoissaan. Vahvuuksille on hyvä rakentaa, mutta kehittämiskohteisiin tulee puuttua. Elinkeinon laatujärjestelmien tulee tuottaa ketjulle lisäarvoa.

ETT:n hankeväki kiittää lämpimästi kaikkia hankkeessa mukana olleita tahoja sekä päätösseminaariin osallistuneita!

© ETT ry